Niin nopeasti kuin blogi oli pystyssä, niin yhtä nopeasti alkoi hiljaisuus. Ajatuksia ja ideoita oli ja on pää pullollaan, mutta aika ja toteuttaminen olivat sitten kortilla. Pikku neiti on kehittynyt hurjin harppauksin kuukauden aikana. Ensimäiset hampaat ovat puhjenneet, opittu kääntymään masulta takaisin selälleen. Konttaamista harjoitellaan hurjasti. Jalat nostetaan masun alle ja kovasti yritetään päästä eteenpäin. Onnistumatta. Jos ei lasketa muutamaa onnenkantamoista, mitkä ovat päätyneet mahalaskuun.
Ollaan vietetty evakko elämää vesivahingon takia. Jääkaappi oli vuotanut jo hyvän tovin ja näin ollen kastellut osan keittiön laminaateista. Vietettiin sitten mökki elämää ja nautittiin mummolan vieraanvaraisuudesta. Pikku H nautti mökkeilystä täysin rinnoin ja nukku
ikin paremmin kuin kotona. Itikat eivät tuntuneet haittaavan yhtään. Toisin kuin äitiä.
Juhannus on jo kirjaimellisesti ovella ja pikku H sai 7kk ikäisenä vesirokon. Onneksi lievänä. Näppylöitä löytyy pitkin kehoa, mutta kuumetta ei ole. Energiaa on kuin pienessä kylässä, mutta kun uni aika koittaa niin silloin nukuttaa. Kovasti olivat neuvolassa sitä mieltä että voitaisiin mökille lähteä kun ei ole kuumetta ja vointi normaali, pois sitten jos kuume nousee... Minkä jo maalaisjärkikin sanoo. Saas nyt nähdä, viitsitäänkö. Voi olla että vietetään ensimäinen kaupunkijuhannus sitten 10v.
Tämä nyt oli tällainen pikakatsaus mitä elämään kuuluu.
